lauantai 3. marraskuuta 2012

Talvilomalla

Päätimme uhmata synkintä vuodenaikaa ja lähteä talvilomalle eräkämpälle, minnekäs muualle. Luotimme jälleen kerran Villin Pohjolan tarjontaan ja valitsimme kämpän Keski-Suomesta, läheltä Jyväskylää. Kämpän valinta onnistui muuten ihan hienosti, mutta olisi tietysti ollut järkevää katsoa tarkemmin neliömäärää eikä hullaantua mainostekstistä. Tunnelma oli siis lievästi sanottuna tiivis.

Kyl me hyvin mahdutaan














Jukalle olivat Himoksen maisemat tuttuja, joten suuntasimme sinne heti ekana päivänä tallustelemaan latupohjille. Yritin kuvata koiria hienoissa rinnemaisemissa sillä seurauksella, että Jutusta onnistuu kaikki kuvat, Nasse näyttää aina mäyräkoiralta ja Velmua on lähes mahdotonta saada pysähtymään hetkeksi.

Juttu














Nasse














Velmu














Kiipeilimme laskettelurinteitä ja ihailimme maisemia. Kelikin oli mitä ihanin ulkoiluun.

Rinteeltä

Katsokaas Juttua ja Nassea



























Toisen päivän reissun teimme Leivonmäen kansallispuistoon. Suosittelemme lämpimästi paikkaa: polut olivat hyvin merkittyjä ja paikat siistejä. Maisemat olivat vaihtelevia ja sinne olisi jäänyt komeita reittejä katseltaviksi.

Juttu jaksoi hienosti jolkotella mukana sillä aikaa, kun Nasse ja Velmu painelivat pitkin ja poikin metsää. Nasse asteli tapansa mukaan 50 metriä pääjoukkoa edellä tarkistamassa, että reitti on selvä, Juttu tuli meidän mukana ja Velmu laukkasi kaistapäisesti Nassen ja muiden väliä.

Päätimme tehdä vielä Vaarunvuoren reissun, koska se oli aivan kämpän lähellä. Tiesimme etukäteen, että reitti on vaativa, joten jätimme Jutun kotiin. Sääkin alkoi muuttua sateiseksi. Reitin alku oli merkitty hyvin, mutta kesken reissun merkintä muuttui epäloogiseksi ja teimme vahingossa muutaman kilometrin ylimääräisen piston. Vaarunvuoren laelta maisemat olivat huikaisevat.

Näköalapaikalta














Metsälampi alkaa jäätyä














Monet pitävät meitä omituisina, kun jaksamme koluta näitä metsäpaikkoja. Mutta menkääpäs joskus kuuntelemaan vanhan kuusimetsän huminaa marraskuussa ennen lumia. Tai lämmitelkää saunan löylyissä, kun ympärillä on vain hiljaisuutta ja pimeyttä. Siinä kaikessa on oma taikansa, joka täytyy itse kokea. Ritva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti