Armotonta menoa

Sain aivan älyttömän hyvän idean toteuttaa joulukorttiin kuva. Suunnitelma oli semmoinen, että koirat laitettaisiin riviin esteen taakse, minä kameran kanssa toiselle puolelle ja sitten kaikki hyppäävät hyvässä järjestyksessä ja naps! siitä tuli mahtava kuva. No ei sitten ihan mennyt niin.

Varaslähtö

En saanut taustaa enkä valotusta mieleisekseni ja koirat lähtivät tulemaan ihan miten sattuu.

Taas varaslähtö

Suurin ongelma oli jostain syystä Nasse, joka ei tajunnut ollenkaan, koska pitää lähteä tulemaan. Jopa Juttu kampesi itsensä esteen yli nopeammin kuin Nasse.

Vihdoin Nasse tajusi

Mutta ei tämä nyt sitten onnistunut. Viimeisillä yrityksillä laitoin Jutun lähimmäksi estettä, Nasse vähän kauemmaksi ja Velmu viiden metrin päähän, mutta sitten Nasse taas jämähti. Se raukka oli ihan surkean näköinen, kun se ei vaan tajunnut homman jujua.  Minun on pakko saada tähän assistentti asettelemaan koirat. Nyt alkaa olla niin pimeää iltaisin, että kuvaaminen onnistuu vain aamuisin.

Testasin samalla alkeisjatkoryhmälle sopivia harjoituksia. Testaan aina Nassen kanssa ensin, miltä tuntuu. Yleensä Nasse tekee helpot harjoitukset aivan vasurilla ja hirveällä innolla. Sitten otan Velmun kanssa. Jos se suoriutuu tehtävästä joten kuten, käy se varmasti ryhmäläisillekin ja voin miettiä tehtävää paremmin.

Mudipaholainen

Samalla, kun raivasin esteet pois, saivat koirat hetken sählätä kentällä. Nasse teurastaa Velmua, Velmu puree Nassea ja Juttu haukkuu sen kun kitusista lähtee. Että näin sievästi meillä leikitään. Ritva