Hakuharkkoja

Treenailut Velmun kanssa ovat viime aikoina keskittyneet lähinnä agilityn puolelle; minkäs sille mahtaa, kun se on niin kivaa. Jälkimetsälläkin on tullut käytyä muutaman kerran. Jäljellä Velmu on semmoinen höyryjuna, että olen joutunut miettimään, mikä olisi paras konsti saada koiralle edes jotain kontrollia paahtamiseen. Mitkään makupalat ei todellakaan kiinnosta, koska itse jäljen ajaminen on niin superia. Olen kokeillut muutaman kerran nyt yksinkertaisesti pitää vastaan ja hidastaa tempoa. Jäljelle olen laittanut Velmulle mieleisiä esineitä ja leikkinyt sitten niillä keskeyttäen jäljestämisen. Katsotaan, johtaako tämä mihinkään vai pitääkö odotella yksi kymmenen vuotta, että koira rauhoittuu.

Juttu on myös tehnyt lyhyitä jälkiä ja kyllä siltä vielä homma sujuu. Tosin viime kesään verrattuna jälkiliina on ihan löysällä eli voimat ovat vanhuksella vähentyneet. Kepit nousevat vielä ihan hyvin ja sen keppi-ilmaisuun on tullut hauska pyörimisvaihe. Aiemmin se vain kääntyi takaisin, jos se meni kepistä ohi, mutta nyt se jää haravoimaan kierrellen aluetta kepin löytääkseen.

Juttu ja voikukat

Pari viikkoa sitten saimme ystävältämme kutsun osallistua heidän hakutreeneihin täällä Lohjalla. Otimme kutsun vastaan ja nyt on kaksi treenikertaa takana. Ja täytyy sanoa, että kyllä haku on vaan niin meidän laji, siis niin Nassen ja Jukan kuin minun ja Velmunkin. Hakuporukassa on pari muuta hoffia, sakemanneja ja holskuja. Ensimmäisellä treenikerralla otimme Velmulle keskilinjan samalle puolelle vastatuuleen neljä maalimiestä 50 metriin. Maalimiehistä kaksi antoi hieman ääniapuja, mutta muuten ne olivat aikalailla piiloissa. Velmu pääsi loistamaan mahtavalla irtoamisella ja käsittämättömällä itsevarmuudella.

Ekat hakutreenit

Nasse oli treeneissä kuin se olisi harrastanut aina hakua. Viime metsähakukeikasta on kyllä useampi vuosi aikaa. Nassella oli maalimiehet normaalisti kahdella puolella. Nasse on rakennushaussa ollut sikamainen maalimiehiä kohtaan ja läiskinyt niitä tassullaan ja muuten tökkinyt. Tähän saatiin ryhmässä heti apuja. Maalimiehet heittävät koiralle purkin itsestään hieman kauemmaksi ja koira saa haukkua purkkia ja se vapautetaan vasta sitten.

Tokalla hakukerralla päätimme laittaa heti Velmulle maalimiehet keskilinjan kummallekin puolelle. Yritin ensin lähettää sen suoraan ilman apuja, mutta se oli liian vaikea tehtävä. Joten päädyimme kutsumaan koiraa ja se irtosikin sitten hyvin ja teki töitä rohkeasti. Neljännelle maalimiehelle se irtosi suoraan. Sen piti kerran piston aikana kysyä katseella minulta apua, mutta kehotin sitä jatkamaan etsintää ja se löysi viimeisenkin maalimiehen.

Perusleirillä

Nasselle päätettiin kokeilla sen elämän ekaa kertaa yhtä tyhjää pistoa. Nasse oli metsässä jälleen aivan elementissään. Pistot olivat hyviä ja suht suoria. Kova tuuli kyllä vähän vaikeutti kaikkien koirien etenemistä. Tyhjältä pistolta Jukka onnistui lähettämään koiran suoraan yli keskilinjan vauhdikkaasti, olihan hienoa menoa!

Ukko!

Juttu sai myös ilahduttaa hakuporukkaa tekemällä yhden piston. Voi sen ilmettä, kun se sai haukkua maalimiestä. Yhden piston jälkeen se katsoi minua ja keskilinjan toista puolta, että eikös näitä ukkoja pitäisi löytyä tältäkin puolelta ;) Voi sua Juttu, eihän siinä muu auttanut, kuin laittaa sinne vielä yksi maalimies.

Tänä iltana aion osallistua Velmun supermölliluokkaan seuran epävirallisissa agilitykisoissa. Joten tästä se meidän - toivottavasti pitkä - kisaura lähtee! Ritva

Perinteeksi muodostuva kesämies-valokuva ;)
hauskaa kesää toivoo Velmu