Tosiaankin siitä on jo vuosi, kun sain tietää, että mudipennut ovat syntyneet ja että saisin ostaa sieltä yhden itselleni valmistujaislahjaksi. Tästähän sitä lähdettiin Velmun kanssa yhteiselle matkalle.
 |
| Lähtö kotiin Lohjalle |
Ja vuosi on mennyt nopeasti. Pennusta kasvoi nuori takkutukkainen ja muhkeaääninen mudiriiviö.
 |
| Yksivuotiaana |
Velmun synttäreitä juhlistettiin talvilomailun merkeissä Eurajoella. Olimme vuokranneet tällä kertaa metsähallitukselta
Vuojoen kartanon entisen metsästysmajan
Saukonniemestä. Paikka huokui historiaa ja se oli tyylikkäästi entisöity. Tosin vanhat talousrakennukset oli jätetty ränsistymään.
 |
| Saukonniemi |
Mökillä oli oikein sähköt ja sisävessa sun muut hienoudet, joten lomalla saattoi oikeasti ottaa rennosti. Jukka oli ostanut meille lumikengät ja jäällä käveleminen sujui vaivattomasti. Lähistöllä oli myös laavu ja ulkoilureittejä, jotka tosin olivat hiihtäjien valtakuntaa.
 |
| Jukka ja Nasse treenaavat |
 |
| Juttu haistelee tuulia |
 |
| Jäällä sai riehua mielin määrin |
 |
| Helekutti, hiihtääkö tuolla joku? |
 |
| Välillä saattoi hengähtää... |
 |
| ...jotta pystyi taas sekoilemaan |
Jukka ja Nasse treenailivat jonkin verran tottiskuvioita päivien piristykseksi ja me tapailtiin Velmun kanssa seuraamiskuvioita ja luoksetuloa. Velmun on yhä edelleen vaikea keskittyä tokoiluun, mutta ollaan me siinä vähän edistytty.
Suureksi iloksemme saimme tavata loman jälkeen myös Kamua eli Nassen ja Ayan pentua, jonka virallinen nimi on Uskihoff's Candolf. Meillä oli rakennushakutreenit Konalassa. Hakuporukka oli tietenkin aivan innoissaan uudesta pennusta.
 |
| Kamu ja Maisa |
Kamu oli aivan ihmeissään, että mihis nyt tultiin. Sen oma emäntä ei päässyt mukaan, joten se tuli Seijan ja Tapsan sekä äiti-Ayan ja mummo-Bertan mukana. Teimme alkuun ihan namitusta vain ja pennulla häntä heilui. Kamu pärjäsi hienosti ja valloitti tietenkin kaikkien sydämet. Mehän tavataan ensi kuun alussa Uskihoffsin kenneltapaamisessa kaikki C-pennut, aika jännä nähdä mitä kakaroista on tullut ja muistuttaako kukaan niistä Nassea. Kamussa oli Nassen olemusta muuten, mutta pää sillä oli kyllä paljon sievempi kuin isällään. Luonteessa olin näkevinäni paljonkin samaa: iloisuutta, tekemiseen keskittymistä ja ystävällisyyttä ihmisiä kohtaan. Mutta aikahan sen näyttää sitten, miten pentu kehittyy. Ritva
 |
| Sitten tehtiin näkölähtöjä, nyt Kamu tarkkana! |
 |
| Mitämitä, juustoa! Kummitäti Rosa tarkkailee. |
 |
| Vähänkö söpö poika :) |
 |
| Minäkin pääsin keskustelemaan pienen kanssa. |
 |
| Kamu 6kk |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti